RD Delfoi aluekehittämisen, ennakoinnin ja strategian välineenä

Yrjö Myllylä

 

TARINA

Tutkan keksiminen II MS:ssa synnytti ennakointitavan brittilentäjien tarpeisiin. 1945 perustettiin USA:n ilmavoimien yhteyteen RAND-Corporation, jossa ennakointitapa synnytti Delfoi-menetelmän 1950-60-lukujen taitteessa. Tällä hetkellä tunnetuin Delfoi-sovellus on maailmanlaajuinen ns. Millennium-projekti, jossa yhtenä taustatahona on Delfoi-menetelmän varhaisvaiheen kehittäjä Ted Gordon, jonka tapasin hänen käydessä ensi kertaa Suomessa keväällä 2005. Löysin Delfoi-menetelmän työskennellessäni eräässä konsulttiyhtiössä. Saimme kilpailutuksen kautta Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvityksen hoitaaksemme. Tehtäväni oli arvioida Hailuodon yhdyskuntakehitystä eri liikenneyhteysvaihtoehdoissa (lautta tai kiinteä). Koska elimme ennen edellistä 90-luvun lamaa, hankkeessamme oli resursseja myös kokeiluun. Tämä tarjosi mahdollisuuden ensi kertaa Delfoi-menetelmän kokeilemiseen. Yhtiössämme työskenteli USA:ssa toiminut ja siellä Delfoi-menetelmään perehetynyt konsultti, joka ohjasi ensimmäisen työni. Totesin, että löysin sen, mitä vuosia olin etsinyt. Tällä menetelmällä toimijat saadaan mukaan, ja menetelmän joustavuudesta johtuen vastaukset mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Myöhemmin väiteltyäni Murmanskin läänin ja Luoteis-Venäjän tulevaisuudesta Itä-Suomen yliopistossa ja kehittäessäni Delfoi-menetelmää edelleen, yhteistyösuhteeni ovat tiivistyneet tulevaisuuden tutkimuksen yhteisöön ja Delfoi-menetelmän löytämiseni jälkeen perustettuun Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen, joka järjesti mm. Ted Gordonin ensivierailun Suomeen  (kuva alla).

Kuvassa vasemmalta kirjoittaja, Delfoi-menetelmän varhaisvaiheen kehittäjä Theodor (Ted) Gordon ja Delfoi-menetelmän suomalaisen koulukunnan tieteellinen taustavaikuttaja Osmo Kuusi vuonna 2005 Turun kauppakorkeakoulussa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä Ted Gordonin yleisöluentotapahtumassa.
Kuvassa vasemmalta kirjoittaja, Delfoi-menetelmän varhaisvaiheen kehittäjä Theodor (Ted) Gordon ja Delfoi-menetelmän suomalaisen koulukunnan tieteellinen taustavaikuttaja Osmo Kuusi vuonna 2005 Turun kauppakorkeakoulussa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä Ted Gordonin yleisöluentotapahtumassa.

 

I TEORIA

 

1. Paradigmat ja filosofiset perusteet

1.1 Maatalousyhteiskunnasta jälkiteolliseen (palvelu-, tieto- ja innovaatio)yhteiskuntaan

1.2 Historian tutkimuksesta tulevaisuuden tutkimukseen

1.3 Positivistisesta (tosiasioiden havainnoimisesta) hermeneuttiseen (tulkitsevaan) tiedonkäsitykseen

1.4 Mekanistisesta innovoivaan ja uudistuvaan ajatteluun

 

2. Teoriat ja lähtökohdat

2.1 Vahvat ennakoivat trendit

2.2 Heikot signaalit / tulevaisuuden ennusmerkit ja villit kortit

2.3 Klusterit – vertikaalisesta horisontaaliseen ja diagonaaliseen

2.4 Kestävä kehitys – luonnonvarojen tuhlailusta säästämiseen ja kierrättämiseen

 

3. Hypoteesit ja olettamukset

3.1 Vahvat vaikuttavat päätrendit toimintaympäristön rajaajana (esim. tekn.keh., glob, arvot etc)

3.2 Heikot signaalit, uudet alut (esim. ympäristö, energia ja tietotekn.) uuden lähtökohtana

3.3 Yritys- ja aluekohtaiset sovellukset muutoksen lähtökohtana

3.4 Viestintä (muurahaispesäanalogia) tavoitteiden tukijana

 

4. Periaatteet

4.1 Henkiset lähtökohdat ja arvot: rohkeus ja itsensä ylittäminen

4.2 Sosiaaliset lähtökohdat ja arvot: epäonnistumisen ja menestyksen hyväksyminen

4.3 Taloudelliset lähtökohdat ja arvot: omaisuuteen kiinnittymisestä uusiin alkuihin

4.4 Tietoteknologia ja sosiaalinen media – virtuaalisuudesta todellisuudeksi

 

II KÄYTÄNTÖ

 

5. Milloin Delfoi-menetelmää käytetään?

5.1  Aluekehittäminen

5.2  Tulevaisuuden ennakointi

5.3  Strategiaprosessit

5.4  Oppimisympäristöt ja innovointi

 

6. Millainen on Delfoi-prosessi?

6.1  Tekijät ja näkijät mukaanottava, demokratiaa vahvistava verkottamisväline (anonyymisyys)

6.2  Ongelmakentän jäsentäjä ja yhteisen vision luova suunnan näyttäjä (iteratiivisuus)

6.3  Toimenpideideat synnyttävä ja niitä kehittävä tulevaisuuden tekemisen väline(palaute)

6.4  Toimintaohjelman jalostava ja toimeenpaneva – innovaatiojärjestelmä

 

7. Millainen on palaute-Delfoi-prosessi?

7.1  Avainhenkilöiden pilottihaastattelu ja / tai aineistokatsaus lähtökohtana

7.2  Panelistien intressit ja kompetenssit paneelin rakentamisen perustana

7.3  Haastatteluita ja palautetta painottava – hyötykustannussuhteeltaan tehokas

7.4  Luotettava, tieteellisesti testattu ja pätevä – johtopäätösten altistaminen asiantuntija-arvioinnille uusi innovaatio ja keskeistä laadun varmistamisessa

.

8.  Viestintäsuunnittelu ja toteutus Delfoi-prosessissa – tutkimuksesta viestintään

8.1  Viestintäsuunnitelma lähtee hankkeen visiosta ja tavoitteesta

8.2  Hankkeen aikainen viestintäsuunnitelma ja sisäinen viestintä toteutuksen tukena

8.3  Hankkeen jälkeinen viestintäsuunnitelma ja ulkoinen viestintä laaja-alaisen vaikuttavuuden varmistajana

8.4  Internet-ympäristöt ja sosiaalinen media kustannusten säästäjänä ja innovatiivisuutta tukevana alustana

 

III SOVELLUKSET

 

9. Aluekehittäminen

9.1  Innovaatio- ja oppimisympäristöt

9.2  Ideointi ja tiedon siirto, hankkeet ja ohjelmat

9.3  Aluekehityssovellusten hyödyt

9.4  Aluekehityssovellusten rakenne

 

10. Tulevaisuuden ennakointi

10.1  Vahvat ennakoivat trendit, heikot signaalit ja villit kortit

10.2  Heikot signaalit ja villit kortit

10.3  Kasvualat ja klusterit – koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi

10.4  Vaikutusselvitykset ja arvioinnit

 

11.Strategiaprosessit

11.1  Elinkeinopoliittinen ennakointi – kansainvälinen ja kansallinen taso

11.2  Elinkeinopoliittinen ennakointi – maakunta- ja seutukuntataso

11.3  Toimialat, klusterit, yritysverkostot ja yritykset

11.4  Aluerakenne- ja kehityskäytävät

 

12. Koulutus ja osallistuminen

12.1  Seminaari-Delfoit

12.2  Seminaarien, tapahtumien ja koulutusohjelmien ohjelmat

12.3  Oppivat verkostot – verkostoitumisen edistäminen

12.4  Internet ja sosiaalinen media – harvaan asutun Suomen erityisinnovaatioympäristö

 

IV CASET

 

13. Aluekehittäminen

13.1    Innovaatioympäristöt – Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitys valtioneuvostolle

työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 2006

13.2    Klusteroitumisen edistäminen – Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä,

KTM 2001

13.3    Voimavarojen suuntaaminen kasvualoille – Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit –

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja TEM 2003-2004

13.4    Vaikutusselvitykset – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa

E18-kehittämisen, Pietarin uuden sataman ja Fehmarn Beltin kiinteäyhteyden vaikutukset

 

14. Tulevaisuuden ennakointi

14.1    Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalvelujen kehittäminen –

TEM, SM, Finnvera Oyj, Finpro, VATT 1998-1999

14.2    Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 –

Suomen Akatemia, Muuttuva Venäjä –tutkimusohjelma 2004-2007

14.3    Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015 –

Helsingin opetusviraston sovellus vuonna 2002-2003

14.4    Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010 – ESR-hanke,

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2000 // VE 2. 14.3 Arktisen meriteknologian ennakointi

 

15. Strategiaprosessit

15.1    Alueelliset strategiat:

Uudenmaan liiton alueen kehittäminen, Kokkolan strategiaprosessi 1997, Koillis-Suomen elinkeinosstrategia 2011-2015

15.2    Toimiala- ja klusterikohtaiset strategiat:

Esimerkkinä työvoiman- ja koulutuksen tarvetutkimukset Varsinais-Suomessa, mm. Teknisten palvelujen työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus Varsinais-Suomessa 2009

15.3    Yritys- ja yritysverkostokohtaiset strategiat:

Oy Bothnia Logistic Centre Ltd

15.4    Kehityskäytävät ja maakuntien liitot, kunnat ym:

Nelostievisio, E18-kehittäminen, Barentsin käytävän kehittäminen, TEM 43/2010

 

16. Koulutus ja osallistuminen

16.1    Strategisten teemojen läpivienti ja vieminen ohjelmiin, tulosten toimeenpano:

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian edistäminen – Tulevaisuusvaliokunta, työ- ja elinkeinoministeriö 2005-2010

16.2    Kansainväliset seminaarit:

Lähialueyhteistyöseminaari Pietarissa 2005, EU:n SME Forum Helsingissä 1999, Suomen hyvinvointiklusterin kansainvälistäminen 2000, Klusteriseminaari, Koulutustarpeiden ennakointiseminaari Saariselällä 2001

16.3    Tutkimustulosten siirto ja alueellinen kilpailuetu EU-ohjelmia suuntaamalla:

Ympäristöklusteri – Oulun seudun alueellisen koulutuksen kehittämisen yhteistyöfoorumi 2000, Koillis-Suomen Aluekeskusohjelman suuntaaminen

16.4    Projektihenkilöstön konsultointi ja hanketoteutuksen ohjaus, alueyhteisön tulevaisuususkon palauttaminen:

Pelkosenniemellä elämisen ja toimimisen edellytykset, Pelkosenniemen kunta 2001

16.5    Pk-yrityskoulutus ja tuoreen markkinatiedon välittäminen:

Miten pk-yritykset voivat hyötyä tulevaisuudentutkimuksesta? Helsingin yliopisto, Palmenia 2005; Aalto University Executive Education Oy, 2014

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s