Seminaari-Delfoit

III SOVELLUKSET

12 Koulutus ja osallistuminen

12.1 Seminaari-Delfoit

  • Delfoi-menetelmän lähtökohtien, kuten paneelin rakentamisen perusidean kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden ja näkijöiden, myös ”vastarannan kiiskien”, mukaan ottaminen seminaariin voi toimia jossain määrin Delfoi-menetelmän tavoin ja laukaista pattitilanteita, esimerkkinä tästä on vaikkapa Sallan kansainväliseen raja-asemaan liittyvä kansainvälinen seminaari- ja messutoiminta
  • Delfoi-menetelmää voidaan toteuttaa myös seminaarityyppisessä tilanteessa siten, että jokaisella osallistujalla on käytettävissä oma tietokone Internet-yhteydellä. Tällöin on mahdollista heti purkaa alustavasti saadut vastaustiedot, koska nykyajan Delfoita tukevat Internet-alustat tarjoavat tähän mahdollisuuden. Tällainen esimerkki oli Helsingin opetusviraston Osaamispääoma Online -projektin ensimmäisen Delfoi-haastattelukierroksen toteutus.  Nykyajan seminaareihin on mahdollista kytkeä lisäksi omilta päätteiltään muitakin kuin itse seminaaritilassa olevia tahoja
  • Edellisessä seminaarikonseptissa anonyymiteetti ei toteudu, mikä on otettava huomioon tulostavoitteissa, jälkimmäisessä kokemus on osoittanut, että seminaareihin ei saada kaikkia haluttuja osapuolia, mutta täydentävät haastattelukierrokset seminaarin jälkeen voivat paikata tilannetta.

.

Helsingin opetusviraston Osaamispääoman On-Line projekti

Helsingin opetusviraston Osaamispääoman On-Line projektissa vuosina 2002-2003 ensimmäinen Delfoi-haastattelukierros tehtiin seminaarissa tietokoneavusteisesti. Kierroksen hyviä puolia on välitön palaute tilaisuudessa ja keskustelumahdollisuus tuloksista seuraavan kierroksen suunnittelun pohjaksi. Tällaista seminaaria voitaneen pitää ainakin osallistuvien henkilöiden ajankäytön näkökulmasta tehokkaampana ja vaikuttavampana osallistumisena kuin tavanomaista keskustelevaa seminaaria. Heikkouksia on Delfoin lähtökohtiin verrattuna mm., että itse seminaariin ei saada kaikkia keskustelun kannalta tärkeitä osapuolia. Tämä taas voidaan kompensoida ja kompensoitiin esimerkkitapauksessa täydentävin face to face ja sähköisin haastatteluin. RD Delfoissa suositaan aina myös kasvokkaista haastattelutoimintaa, jos mahdollista ja niin tehtiin myös tässä Helsingin opetusviraston hankkeessa, vaikka painopiste oli nimensä mukaisesti uusien tietoteknisten ympäristöjen hyödyntämisessä.

 

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

 

Sallan rajan avaamisen vaikuttaneet toimet – Delfoin lähtökohtien soveltaminen seminaari- ja messutapahtuman avulla

Seuraavan tekstin lähde on Läpimurto Sallassa 96 artikkeli:

Valkoisen Meren messut 96 ja 97 sekä niiden vaikutus Sallan rajan avaamiseen. ”Sallan raja-aseman avaamiseen johtaneet tapahtumat olivat vaikuttavuudeltaan historiallisia. Tapahtumia tukeneiden hankkeiden toteutuksesta on opittavaa mm. tässä selvityksessä (TEM 43/2010) esitettyjen hankkeiden toteuttamiseksi. Keskeisimmät tapahtumat olivat Valkoisen Meren Messut 1996 Kantalahdessa ja siihen liittyvä Barentsin käytävän kehittämisseminaari ja tapahtumien toistaminen vuonna 1997 Apatiitissa ja Kantalahdessa”. Keskeisiä onnistumisen salaisuuksia olivat public-private -kumppanuus, yrittäjjyydelle  mahdollisuuden antaminen sekä persoonien osaamisen tunnustaminen ja siihen perustuva kehittäminen.  Erityisen tärkeää oli myös Delfoi-metodinen filosofisten lähtökohtien hyödyntäminen: kaikki, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella prosessiin, on kytkettävä siihen. Osaamista vaatii tietenkin tässä, kuten varsinaisessa Delfoissa ymmärtää todelliset vaikuttavat toimijat tuloksiin pääsemiseksi. Keskeisimmät keskustelu- ja oppimisvälineet olivat messut ja seminaari ja näiden samanaikainen toteutus (vaihtoehtoisesti samat tahot olisi voitua kytkeä prosessiin Delfoi-haastatteluin, Delfoihin verrattuna lähinnä anonyymisyys oli tässä poisjäänyt ominaisuus. Osallistuminen, palaute, ja useat kierrokset toteutuivat sekä RD Aluekehityksen Delfoi-hankkeissa tyypillinen viestintäpainotus oli vahvasti mukana. Hyvää hankeilmapiiriä, tiimityötä toteuttavien yrittäjien kanssa ei voi väheksyä onnistumiseen johtaneissa tapahtumissa. Tärkeää oli, että mahdollistava virkakoneisto ei ensimmäisenä suhtautunut epäille ja kriittisesti aloitteeseen vaan mm. yrittäjien osallistumiselle saatiin osittainen vienninedistämistuki ja lääninhallitus tuki mm. seminaaritoteutusta. Vuonna 1996 julkinen vienninedistämisen tuki yrittäjien osallistumiselle oli suurempi kuin vuoden 1997 aikana. Molempina kertoina tapahtumat saatiin kunnialla läpi, mutta jälkimmäisen loppuyhteenveto ei ollut aivan yhtä hyvä projektin talouden kannalta kuin vuoden 1996 yhteenveto. Yhteiskunnalliset vaikutukset tapahtumilla olivat merkittävät ja Sallan rajan matkailijavirta on ylittänyt viime vuosina ennätyksiään  ja tuonut hyvinvointia mm. Pohjois-Suomeen mon in verroin mm. RD Aluekehitys Oy:lle maksettuun korvaukseen tai koko hankkeelle annettuun yhteiskunnalliseen tukeen verrattuna.

Valkoisen Meren mesut 97. Yrjö Myllylä vastasi messujen organisoinnista yrittäjätiimin kanssa Lapin yliopiston nimissä. Työ toteutettiin alihankintana RD Aluekehtiyksen nimissä. Kuvassa Venäjän ex-ministeri Andrei Kozyrev vuoden 1996 messuilla. Vuoden 1996 messut johtivat Sallan rajan avaamisprosessiin ja rajan avaamiseen kansainväliselle liikenteelle vuonna 2002.

Valkoisen Meren mesut 1997. Yrjö Myllylä vastasi messujen organisoinnista yrittäjätiimin kanssa Lapin yliopiston nimissä. Työ toteutettiin alihankintana RD Aluekehtyksen nimissä. Kuvassa Venäjän ex-ulkoministeri Andrei Kozyrev vuoden 1996 messuilla. Vuoden 1996 messut johtivat Sallan rajan avaamisprosessiin ja rajan avaamiseen kansainväliselle liikenteelle vuonna 2002. Esitelähde: Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelu 1997.

.

fff

Messutapahtumien henkinen ja taloudellinen perusta oli Kemi-Tornion alueen ja Itä-Lapin kuntien alueella ja yhteistyössä. Kriittistä oli yritysjoukon yhteenhiileen puhaltaminen, yliopiston henkinen ilmapiiri ja tuki toiminnan mahdollistamiseksi. Toimintaa tukivat osallistuneiden yritysen lisäksi KTM Lapin piiri ja Lapin lääninhallitus. Hankeessa sattui Suomen oloissa jossain määrin harvainsiesti  niin, että alunperin julkinen työministeriön raha kohtasi yrittäjät, kun yliopistollista yksikköä johti aiemmin elinkeinoasiamiehenä toiminut yrittäjyyden perinpohjin tunteva johtaja Aaro Tiilikainen ja palkkasi työtä hakevan yrittäjän  ja yrittäjämäisesti toimivan Yrjö Myllylän johtamaan yrittäjien koulutusta.  (KHO:n päätöksen mukaan vuoden 96 kevääseen asti  ulottunut 8 kk:n  projektin hoitaminen ei täyttänyt yrittäjyyden tunnusmerkkejä ja oli siten palkkasuhde. Tässä esitteessä esitetty projekti vuonna 1997 puolestaan hoidettiin kokonaan  RD Aluekehitys Oy:n yrittäjäsuhteessa  yrittäjyyden selvin  tunnusmerkein.

.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Tapahtumat ideoitiin Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelukeskuksen Logistiikka Barentsin alueella –yrittäjäkurssilla (ks. jatkumona Barents Logistic 2 -hanke, kirj. lis.), jonka vetäjänä allekirjoittanut toimi, sekä kurssin  pohjalta suunnitellulla The Northern Way Logistcs and Trade –jatkokurssilla (jolla aloitettiin myös ensimmäistä kertaa yliopistotasoinen logistiikan arvosanan suorittaminen Pohjois-Suomessa, joka käynnisti logistiikan professuurin perustamisprosessin Oulun yliopistoon). Kurssilla yrittäjät olivat strategisessa roolissa. Kurssi myös osallistui tapahtumien toteutukseen ratkaisevalla panoksellaan. Keskeistä oli logistisen näkemyksen tai vision syntyminen kurssin alussa rajan avaamiseen vaikuttamisesta. Kurssia rahoitti työministeriö.  Kurssia ja tapahtumia koordinoi projektipäällikkönä Yrjö Myllylä yksikön johtaja Aaro Tiilikaisen tuella. Tapahtumien  Kantalahdessa Venäjällä rahoittivat anomuksesta Lapin lääninhallitus, kauppa- ja teollisuusministeriön Lapin piiri, Koillis-Lapin kuntayhtymä ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus – kaksi viimeksi mainittua sitoutuneina toimijoina tärkeitä – sekä osallistuvat yritykset ja seminaarin osanottajat, lisäksi hanketta sponsoroi Oy Aluekehitys RD.”

”Venäjän puolella yhteistyökumppaneina olivat Kantalahden kaupunki, kaupunginjohtaja Vladimir Akhrameikon johdolla. Käytännön ”helteen” Venäjällä kantoi kaupungin ulkoasianosaston Ilja V. Minin ja Aleksander Konjuhov. Tapahtuman osallistujarakenne suunniteltiin huolellisesti hyvän Delfoi-paneelin ideaa soveltaen (erilaiset näkemykset, myös vastakkaiset, keskustelemaan ja argumentoimaan, mm. yrittäjät ja virkamiehistöä Suomesta, Venäjältä ja EU:sta sekä politiikkoja). Tapahtumat synnyttivät yhteisen näkemyksen raja-aseman avaamisen tärkeydestä. Ennen tilaisuutta voimakkaimmin rajan avaamista kannattivat Lapin toimijat, mutta mm. Murmanskin aluehallinto ja Suomen valtio eivät antaneet erityistä tukea pyrkimykselle, pikemminkin päinvastoin. Vuoden 1996 huhtikuun tapahtumien jälkeen Murmanskin aluehallinto tuki myös Sallan raja-aseman avaamista, mikä ”EU:n ja alueiden aikakautena” johti Murmanskin ja Lapin maaherrojen sekä EU:n ulkoasiankomissaarin tapaamiseen ja rajan avaamisprosessin käynnistämiseen touko-kesäkuussa 1996. Moskovan ja Suomen valtionjohtajat ”siunasivat” prosessin. Lapin lääninhallitus totesi tiedotteessaan vuonna 2007:  ”EU:n ulkoasiainkomissaari Hans van den Broek vieraili vuonna 1996 Sallan Kelloselän suunnitellulla raja-asemalla. Käynnin vauhdittamana saatiin rakentamiselle EU-rahoitus. Monenlaisten vaiherikkaiden neuvottelujen, kirjelmien ja muiden toimenpiteiden jälkeen Sallan raja-asema avattiin kansainväliselle liikenteelle syyskuussa 2002.” (Lapin läänihallituksen tiedote 24.5.2007, http://www.poliisi.fi/lh/lappi). Merkittävän ja sinnikkään käytännön työn avaamisprosessin EU-hakemusprosessissa teki mm. Erkki Oikarinen ja Kari Väyrynen.” (Lähde Myllylä, Yrjö 2010. TEM 43/2010, s. 60).

Projektikoordinaattori Yrjö Myllylän messukansion mukaan  Valkoisen Meren messujen 96 suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä, olivat mukana myös yrittäjäkurssilaiset, samoin kuin vuoden 97 toteutuksen osalta.

Valkoisen Meren messut 1996 ja Sallan rajan avaaminen lehtileikkein

.

Tie- ja Liikennelehden 5-6/96 numerossa oli referaatti Valkoisen Meren messujen yhteydessä pidetystä Barentsin käytävän kehittämisseminaarista ja sen puheenvuoroista.

Tie- ja Liikennelehden 5-6/96 numerossa oli referaatti Valkoisen Meren messujen yhteydessä pidetystä Barentsin käytävän kehittämisseminaarista ja sen puheenvuoroista.

.

Yrjö Myllylä vastasi projektipäällikkönä Valkoisen Meren messujen 1996 ja 1997 toteutuksesta. Vuoden 1997 toteutus tapahtui yrittäjänä, vuoden 1996 työsopimussuhteessa, koska Lapin lääninverovirasto ei hyväksynyt ennakkopäätöksessä suhdetta yrittäjäsuhteeksi. Myöhemmin päätös kumottiin, kunnes taas hovioikeus totesi, että suhde ei täyttänyt yrittäjäsuhteen tuntomerkkejä.

Yrjö Myllylä vastasi projektipäällikkönä Valkoisen Meren messujen 1996 ja 1997 toteutuksesta. Vuoden 1997 toteutus tapahtui yrittäjänä,

.

.

Vuoden 1996 Valkoisen Meren messut Myllylä toteutti työsopimussuhteessa Lapin lääninveroviraston ennakkopäätöksen vuoksi. Seuraava porras kumosi tosin päätöksen, mutta korkein hallinto oikeus katsoi Lapin lääninveroviraston valituksen jälkeen, että Yrjö Myllylä ei toiminut yrittäjänä vuoden 1996 projektissa ja lääninveroviraston tahto toteutui. Vuonna 1994 perustettu RD Aluekehitys muutettiin osakeyhtiöksi ja rekisteröinti astui voimaan toukokuussa 1996. Yritys päätettiin rekisteröidä  ja yrityksen toiminnan tukikohta perustaa Espooseen ennen muuta toimivan yritysilmapiirin vuoksi.

.

Valkoisen Meren messujen ja Barentsin käytävän kehittämisseminaarin idea saivat tuulta alleen jo vuonna 1995 yrittäjien kanssa alueellisten kehittämiskekusten tuella toteutetun Kantalahden matkan aikana.

Valkoisen Meren messujen ja Barentsin käytävän kehittämisseminaarin idea saivat tuulta alleen ja nousivat kurssin agendalle jo vuonna 1995 yrittäjien kanssa alueellisten kehittämiskekusten tuella toteutetun Kantalahden matkan aikana.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

-

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

 

.

. Valk meren messu 96

Projektikoordinaattori Yrjö Myllylän muistilappuja paikan päällä sekä ennakkoon valmisteltu illallispuhe. Muistilapussa todetaan mm. Salla amb. 17.00. Yksi yrittäjä sai sydänkohtauksen messupäivän jälkeen. Projektikoordinaattori juoksi hakemaan muutaman korttelin päässä olevan  Venäjällä lääkärinkoulutuksen saaneen tulkin paikalle. Hän kysyi onko kenelläkään asperiinia ensiavuksi. Yrittäjä saatettiin liotushoitoon Kantalahden sairaalaan. Hän pääsi muutamien päivien kuluttua paikallisen lääkärin kyydissä Sallan rajalle, josta oli jatkoyhteys odottamassa Suomen puolelle. Projektikoordinaattori tuli lääkärin ja kyseisen yrittäjän kanssa muutamia päiviä muiden messuvieraiden perästä Suomeen.

.

Valkoisen Meren messut 1996 ja Barentsin käytävän

kehittämisseminaari valokuvin

.

.

Tämä työ oli välttämätön osa  Sallan rajan avaamisessa. Kuvassa ensimmäisen Valkoisen Meren messurekan lastaamista Kemissä 1996 Oy Aluekehitys RD:n sponsorilipun kannustamana. Tätä ennen oli edeltänyt runsaasti työtä messuvarustusten rakentamiseksi.

.

Valkoisen Meren messujen rekan sinetöinti Kemissä ja passittaminen Kantalahteen. Logistiikka Barentsin alueella logistiikkakurssin logistiikkan oppia tekemällä.

Valkoisen Meren messujen rekan sinetöinti Kemissä ja passittaminen Kantalahteen. Ylipoistollisen Logistiikka Barentsin alueella logistiikkakurssin logistiikkan oppia tekemällä, ei pelkästään neljän seinän sisällä lukemalla tai kuuntelemalla luennoitsijoita.

.

Logistiikka Barentsin alueella kurssin yrittäjiä. Varsinaisia Valkoisen Meren messujen ideoijia ja totettaja. Kun murusia yhteiskunnan rahaa tulee myös yrittäjille, syntyy tulosta.

Logistiikka Barentsin alueella kurssin yrittäjiä 1996. Varsinaisia Valkoisen Meren messujen ideoijia ja totettajia. Kun edes murusia yhteiskunnan rahaa tulee myös tavalla tai toisella  yrittäjille eikä jää pyörimään vain julkisten toimijoiden sisälle,  syntyy tämän esimerkin mukaan tulosta. Hankkeessa yrittäjyys ymmärrettiin yhteiskuntaa uudistavana toimintona nykymantran mukaisen yksipuolisen kasvuyrittäjyyskorostuksen sijaan.

.

Sallan raja-asema 1996 ja tulevaisuuden tekijät, mm. kuvassa käsimerkkiä antava johtaja Aaro Tiilikainen, messuhankkeen mahdollistaja hyvän hankeilmapiirin kautta.

Sallan raja-asema 1996 ja tulevaisuuden tekijät, mm. kuvassa käsimerkkiä ”nyt eteenpäin” antava johtaja Aaro Tiilikainen, messuhankkeen mahdollistaja hyvän hankeilmapiirin kautta.

.

Matkalle Valkoisen Meren messuille 96 Kantalahteen nykyisen Venäjän puolella sijaitsevan entisen Sallan alueella.

Matkalle Valkoisen Meren messuille 96 Kantalahteen nykyisen Venäjän puolella sijaitsevan entisen Sallan alueella.

.

.

RD Aluekehitys Oy:n sponsoroima Valkoisem Meren messujen 96 lippu.  Tapahtumat johtivat läpimurtoon. Kiitos kaikille yrittäjille ja julkisen sektorin toimijoille Venjällä, EU:ssa ja myös Suomessa, jotka reagoivat viestiin vaatimalla tavalla.  Kuvassa yrittäjiä taoalla ennen Kantalahden huoltoasemalla.

RD Aluekehitys Oy:n sponsoroima Valkoisem Meren messujen 96 lippu melkein perillä Kantalahdessa. Tapahtumat johtivat läpimurtoon. Kiitos kaikille yrittäjille ja julkisen sektorin toimijoille Venjällä, EU:ssa ja myös Suomessa, jotka reagoivat viestiin vaatimalla tavalla. Kuvassa yrittäjiä taoalla ennen Kantalahden huoltoasemalla.

.

Kantalahden Alumiinitehtaan Kulttuuritalo oli historiallisten Valkoisen Meren messujen ja Barentsin käytävän kehittämisseminaari tapahtumapaikkana1996 tapahtumapaikkana.
Kantalahden Alumiinitehtaan Kulttuuritalo oli historiaalisten ja läpimurtoon johtaneiden Valkoisen Meren messujen ja Barentsin käytävän kehittämisseminaarin tapahtumapaikkana 1996.

.

Valkoisen Meren messut 96, järjestäjän edustaja Oleg Eprintsev median haastattelussa

Valkoisen Meren messut 96, järjestäjän edustaja, Logistiikka Barentsin alueella kurssin osanottaja  Oleg Eprintsev  median haastattelussa Kantalahdessa messupaikalla.

.

Aluekehitys Oy:n sponsoroimia messulippuja oli Valkoisen Meren messut 96 tiloissa ulkona ja sisällä. Liput on valmistanut FinnMarin Luopioisten Aitoon kylässä (nyk. Pälkäne)

Aluekehitys Oy:n sponsoroimia messulippuja oli Valkoisen Meren messut 96 tiloissa ulkona ja sisällä. Liput on valmistanut FinnMarin Luopioisten Aitoon kylässä (nyk. Pälkäne)

.

Aluekehitys, Valkoisen Meren messujen 96 sponsori

Aluekehitys Oy, Valkoisen Meren messujen 96 sponsori. Aluekehiyksen lippu Suomen ja Venäjän lipun välissä.

.

Venäjän ex-ulkoministeri puhumassa Valkoisen Meren messujen yhteydessä järjestetetyssä Barentsin käytävän kehittämisseminaarissa Kantalahdessa vuonna 1996.

Venäjän ex-ulkoministeri Andrei Kozyrev puhumassa Valkoisen Meren messujen yhteydessä järjestetetyssä Barentsin käytävän kehittämisseminaarissa Kantalahdessa vuonna 1996.

.

Valkoisen Meren messut 96 yhteydessä pidetty Barentsin käytävän kehittämisseminaari

Valkoisen Meren messut 96 yhteydessä pidetty Barentsin käytävän historiallisen kehittämisseminaarin osanottajia.

.

Aluekehitys, Andrei Kozyrev, Valkoisen Meren messuilla 1996

Aluekehitys, Andrei Kozyrev, Valkoisen Meren messuilla 1996 rovaniemeläisen Huolintalinja Oy:n edustalla median haastateltavana. Hän lupasi auttaa rajan avaamisesta, jos Jeltsin valitaan presidentiksi. Yrjö Myllylän projektialbumi.

.

.

.

.

Valkoisen Meren messut 97 Apatiitissa ja Barentsin käytävän kehittämisseminaari Kantalahdessa

.

.

Valkoisen Meren messujen valmistelua kahdella käyntikortilla.

.

Uutta tietä tehtiin, Kirjoittaja esitteli osaltaan tien kannattavuuslaskelmia muutamia vuosi aiemmin Maailman pankin edustajalle Espoossa. Tien rahoitus aloitettiin Pohjoismaiden investointipankin tuella, mutta toteutettiin pääosin venäläisten rahalla.

Uutta Salla-Kantalahti -tietä tehtiin, Kirjoittaja esitteli osaltaan tien kannattavuuslaskelmia muutamia vuosi aiemmin Maailman pankiln edustajalle Espoossa. Tien rahoitus aloitettiin Pohjoismaiden investointipankin tuella, mutta toteutettiin pääosin venäläisten rahalla.

.

.

Kuvassa vasemmalla kuuluisa tunturi Sallassa, joka toimii noin 10 000 saksalaisen hautamuistomerkkinä ohikulkijoille. Ylhäällä oikealla entisen Sallan kirkon paikka. Taistelun muistomerkkejä on paljon (alh. vas). Sähkölinjan loppu (alh. vas).

.

Syksyllä 1996 lähdettiin Valkoisen Meren messujen 1997 suunnittelumatkalle Kantalahteen ja Apatiiittiin. Ponttonisillan yli pääsi myös varovasti linja-autolla ajaen, mutta matkustajien oli noustava kyydistä. Nykyiset sillat kestävät hyvin raskasta liikennettä. Kuvassa alhaalla oikealla Apatiitin messupaikka.

Salla-Kantalahti-tiellä oli vielä 1996 ponttonisilta käytössä. Nykyisin sillat on uusittu ja tie kestää hyvin normaalin raskaan liikenteen. Kuvassa matkalla syksyllä 1996 Kantalahteen ja Apatiittiin valmistelemaan seuraavan vuoden Valkoisen Meren messuja.

.

Valkoisen Meren messujen 97 kolmansien maiden osanottajat kuljetetttiin Raja-Joosepin kautta Kantalahteen, koska Kantalahden rajanylitys oli poikkeusluvin mahdollista vain suomalaisille ja venäläisille. Kuvassa RD Aluekehityksen ja Suomen pitkäaikainen yrittäjäystävä tohtiri Jeffery Roberts (vas) Rovaniemen lentokentällä, vieressä astumassa autoom Logistiikka Barentsin alueella kurssin yrittäjän tarjotamalle pitkälle automatkalle.

Valkoisen Meren messujen 97 kolmansien maiden osanottajat kuljetetttiin Raja-Joosepin kautta Kantalahteen, koska Kantalahden rajanylitys oli poikkeusluvin mahdollista vain suomalaisille ja venäläisille ennan sen kansainvälistämistä vuonna 2002. Kuvassa RD Aluekehityksen ja Suomen pitkäaikainen yrittäjäystävä tohtori Jeffery Roberts (vas) ja Pelkosenniemellä kansainvälisen matkailun markkinoinnin ja muun kehittämisen parissa toimva Anton Widman (2. vas.) Rovaniemen lentokentällä aloittamassa pitkää automatkaa  Kantalahteen.  Logistiikka Barentsin alueella kurssin ivalolainen yrittäjä tarjoaa kyydin.

.

Ilja V. Minin, varsinainen tekijä ja mahdollistaja, Kantalahden kaupungin ulkoisten asioiden osastolla työskennellyt kumppanimme. KIITOS ILJA ja Aleksander Konjuhov ja muut - teimme historiaa!

Ilja V. Minin, varsinainen tekijä ja mahdollistaja, Kantalahden kaupungin ulkoisten asioiden osastolla työskennellyt kumppanimme. Yläkuvassa hän asettaa Yrjö Myllylän henkilökojhtaisia Suomen ja Venäjän lippuja  pääpuhujien eteen vuonna 1996. Alakuvassa Ilja puhumassa samassa paikassa vuonna 1997. KIITOS ILJA ja Aleksander Konjuhov ja kaikki muut projektiystävät hyvästä yhteistyöstä – teimme historiaa!

Puheenjohtajat Barentsin käytävän kehittämisseminaarissa: Suomen eduskunnan Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä ja Kantalahden kaupunginjohtaja Vladimir Akhrameiko.

Puheenjohtajat Barentsin käytävän kehittämisseminaarissa: Suomen eduskunnan Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä ja Kantalahden kaupunginjohtaja Vladimir Akhrameiko. Tennilä muisti kiitospuheessaan yhteisellä illallisella myös Yrjö Myllylää, jonka kännykän hän arveli soineen useita kertoja ennen tapahtumaa.

.

EU:n komissiossa Suomen rakennerahastojen käytöstä vastaava  Frank Rawlinson pitämässä puhetta Kantalahdessa. Rawlinsonille saatiin pikaviisumi RD Aluekehityksen verkostojen kautta ja räätälöity kuljetus ja käynti onnistui messupaikalle.

EU:n komissiossa Suomen rakennerahastojen käytöstä vastaava Frank Rawlinson pitämässä puhetta Kantalahdessa. Rawlinsonille saatiin pikaviisumi RD Aluekehityksen verkostojen kautta –  ja räätälöity kuljetus ja käynti onnistui messupaikalle.

.

Tohtori Jeffery Roberts Impivaara Securities Ltd:stä Lontoosta puhumassa.

Tohtori Jeffery Roberts Impivaara Securities Ltd:stä Lontoosta puhumassa.

.

Ilja V. Minin, Kantalahden kaupungin ulkoisten asioiden virkamies, varsinainen yhteiskunmppanimme ja järjestelijä käytännössä.

Ilja V. Minin, Kantalahden kaupungin ulkoisten asioiden virkamies, varsinainen yhteiskunmppanimme ja järjestelijä käytännössä.

.

Kääntäjät työssään Valkoisen Barentsin käytävän kehittämisseminaarissa Kantalahdessa 1997 Valkoisten Meren messujen yhteydessä.

Kääntäjät työssään Valkoisen Barentsin käytävän kehittämisseminaarissa Kantalahdessa 1997 Valkoisten Meren messujen yhteydessä. Vasemmalla Maunu Holma.

.

Tarkkaavaista yleisöä.

Tarkkaavaista yleisöä.

.

Vakavia ja vaikuttavia neuvotteluita,

Vakavia ja vaikuttavia neuvotteluita,

.

.

Ilja V. Minin välittämässä keskusteluja Suomen ja Venäjän toimijoiden välillä.

.

Valkoisen Meren messujen 97 avaaminen. Nauhan leikkaa Apatiitin kaupunginjohtaja. Nauhaa pitää vasemmalla silloinen Paakkola Conveyorsin toimitusjohta, nyk hallituksen pj. Tuomo Juntikka ja RD Aluekehitys Oy:n toimitusjohtaja, messujen koordinaattori Yrjö Myllylä Lapin yliopiston projektissa.

Valkoisen Meren messujen 97 avaaminen. Nauhan leikkaa Apatiitin kaupunginjohtaja. Nauhaa pitää vasemmalla silloinen Paakkola Conveyorsin toimitusjohta, nyk hallituksen pj. Tuomo Juntikka ja RD Aluekehitys Oy:n toimitusjohtaja, messujen koordinaattori Yrjö Myllylä Lapin yliopiston projektissa. Kuvan ottaja ehkä Anton Widman.

.

Rakennuskivikauppaa Apatiitissa Valkoisen Meren messujen 97 yhteydessä.

Rakennuskivikauppaa Apatiitissa Valkoisen Meren messujen 97 yhteydessä.

.

Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun edustajia Valkoisen Meren messuilla 97 Apatiitissa. Kirjoittaja toinen oik.

Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja yritysedustajia Valkoisen Meren messuilla 97 Apatiitissa. Kirjoittaja toinen oik.

.

Välähdyksiä messujen vaikutuksista myöhemmiltä vuosilta

.

Vuodet 1998-2000. Kantavimman RD Aluekehityksen projektikokonaisuuden muodosti Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa - Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalvelujen kehittäminen -ennakointihanke. Tämän soveltaminen olisi jälleen ajankohtaista.

Vuodet 1998-2000. Kantavimman RD Aluekehityksen projektikokonaisuuden muodosti Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalvelujen kehittäminen -ennakointihanke.  Hanke oli vireillä jo vuodesta 1995. Bottom up -mallin, yrittäjien ja muiden toimijoiden osallistumiseen perustuvia tuloksia implementointiin mm. Pohjois-Suomessa koulutustilaisuuksissa tukien yhteistyötä Pohjois-Euroopassa mm. Venäjän suuntaan. Pääsanoma ja vaikutus oli Pohjois-Suomessa logistiikan palveluiden kehittäminen. Tästä monin tavoin merkittävästä ja vaikuttavasta projektista suuret kiitokset rahoittajille. Tämänkin tutkimuksen toteutusmallin soveltaminen olisi jälleen ajankohtaista.

.

Tutkijayrittäjä Yrjö Myllylä, Valkoisen Meren messujen projektipäällikkö 96 ja 97, tapaamassa Murmanskin alueen duuman puheenjohtajaa Vlamir Akhrameikoa Murmankissa joulukuussa 2004. Tapaaminen liittyi väitöskirjan Delfoi-haastatteluun ja Murmanskin alueen tulevaisuuden ennakointiin.

Vuosi 2004. Tutkijayrittäjä Yrjö Myllylä, Valkoisen Meren messujen projektipäällikkö 96 ja 97, tapaamassa Murmanskin alueen duuman puheenjohtajaa Vlamir Akhrameikoa Murmankissa joulukuussa 2004. Akhrameiko toimi 96 ja 97 messujen ja seminaarien aikaan Kantalahden kaupunginjohtajana ja oli hankkeen tärkeä tukija ja isäntäpaikkakunnan edustaja. Tapaaminen liittyi väitöskirjan Delfoi-haastatteluun ja Murmanskin alueen tulevaisuuden kehityksen ennakointiin. Tapaamisen rahoittaja: Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelma.

.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti lähialueyhteistyöseminaarin Pietarissa osana Murmanskin tutkimuksen antamaa kipinää skenaarioida Venäjän tulevaisuutta vuoten 2017. Kuvassa valiokunnan puheenjohtaja Jyrki Katainen, taustalla kansanedustaja Jouni Backman. Yrjö Myllylä piti seminaarissa esitelmän Murmanskin tulevaisuudesta ja sai esityksestään palkaksi kiitosta järjestäjiltä.

Vuosi 2005. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti lähialueyhteistyöseminaarin Pietarissa osana Murmanskin tutkimuksen antamaa kipinää skenaarioida Venäjän tulevaisuutta vuoten 2017. Valiokunta harkitsi matkaa myös Murmanskiin tehdyn esityksen perusteella.  Kuvassa valiokunnan puheenjohtaja Jyrki Katainen, taustalla kansanedustaja Jouni Backman. Yrjö Myllylä piti seminaarissa esitelmän Murmanskin tulevaisuudesta ja sai valmistamastaan  esityksestään palkaksi kiitosta järjestäjiltä. Matkakulut maksettiin Aleksanteri-instituutin projektista.  Myöhemmissä projekteissa kiitosten lisäksi on saanut näkyviin myös nimen (ks. TuV 3/2010 raportti).

.

Vuonna 2006 Murmanskin ja Euroopan reuna-alueiden tutkijat yhdellä koolla Santanderissa. Kuvassa paikallisen aluehallinnon politiikkoja ja virkamiehiä terveulotoivutastaan antamassa Santanderin aluehallintokeskuksessa.

Vuosi 2006.  Murmanskin (Yrjö Myllylä) ja muut Euroopan reuna-alueita tutkineet tutkijat kaksiviikkoisessa Konferenssissa Santanderissa. Kuvassa paikallisen aluehallinnon politiikkoja ja virkamiehiä terveulotoivutastaan antamassa Santanderin aluehallintokeskuksessa. Tapaamisen rahoittaja: Maantieteen tutkijakoulu.

.

Ponttonisillat ovat historiaa Salla-Kantalahti-välillä. Saillan takana vanhaa Sallan radan ratapenkkaa.

Vuosi 2007. Salla-Kantalahti tien uudet sillat kesträvät raskaan liikenteen. Jokien ylittäminen ponttonisilloin on historiaa. Takana on vanhaa Sallan radan ratapenkkaa. Matkan rahoittaja, Suomen Akatemian kenttätyöraha.

.

Murmanskilaiset harvinaiselle vierailulla omalla tilauskoneellaan Helsngissä Success in North tapahtumassa. Delegaatio kävi myös presidentin luona, vierailukohteena oli Norilsk Nickelin Porin tehdas ja Aker Arctic Technology Helsingissä.  Yrjö Myllylä myi tilaisuudessaan Murmansk-väitöskirjaansa. Kuvassa keskellä Lapin läänin silloinen maaherra Hannel Pokka ja Impivaara Securities Ltd:n Jeffery Roberts.

Vuosi 2008. Murmanskilaiset harvinaiselle vierailulla omalla tilauskoneellaan Helsngissä Success in North tapahtumassa. Delegaatio kävi myös presidentin luona, vierailukohteena oli Norilsk Nickelin Porin tehdas ja Aker Arctic Technology Helsingissä. Yrjö Myllylä myi tilaisuudessaan Murmansk-väitöskirjaansa. Kuvassa keskellä Lapin läänin silloinen maaherra Hannel Pokka ja Impivaara Securities Ltd:n Jeffery Roberts.

.

Vuosi 2009. Yrittämistä jatkettiin. Talouden kriisi heijastui myös Aluekehityksen toimintaan.

Vuosi 2009. Yrittämistä jatkettiin. Talouden kriisi heijastui myös Aluekehityksen toimintaan, mutta jo vuonna 1996 esitteen kanteen painettu visio ei ole kadonnut. Takaiskuja vuoden hakemuksille oli, että muuten hyväksi arvioitu yrittäjän post doc -hakemus kaatui Suomen Akatemian loppulausuntoon, että ”hakija työskentelee erillään tutkimusmaailmasta Oy Aluekehitys RD:n palvelukessa”.  Hakemus tehtiin yliopiston nimissä. Vuonna 2014 Suomen Akatemia käynnistää Arktisen tutkimusohjelman, joka on sille indikoitu ympäristön ja yritysten tarpeista, jossa oletettavasti myös Aluekehityksellä on ollut välillinen rooli.

.

Eduskunnan suuri sali 9.12.2010. Käsittelyssä Sopimusten Venäjä 2030 -skenaatiot. Puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi ja kuuntelemassa ministeriaitioissa Aleksander Stubb. Raporttiin oli implementoitu Murmansk tutkimuksen tuloksia (TuV 3/2010). implementointiin

Vuosi 2010. Eduskunnan suuri sali 9.12.2010. Käsittelyssä Sopimusten Venäjä 2030 -skenaatiot. Puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi ja kuuntelemassa ministeriaitioissa Aleksander Stubb. Raporttiin oli implementoitu Murmansk tutkimuksen tuloksia (TuV 3/2010). implementointiin. Valiokunta hyväksyi kannanotokseen Myllylän artikkelissaan esittämän ”Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelmnan käynnistämisen”.

.

Barents Logistic 2 hankkeen yrityskontakti ja koulutusmatka Murmanskiin 2011 marraskuussa. Kuljettaja Ilkka Myllylä (kuvassa) vaihtaa vuoroaan Rovaniemellä kuljettaja Rainer Lindemanin kanssa. Matka sujui hyvin Oulu-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla-Kantalahti-Murmansk -reittiä, kun tiet ja silla oli saatu uudistettua sitten Valkoisen meren messujen aikaistan, jolloin käytössä oli mm. ponttonisilta ja matkustajat joutuivat kävelemään erään joen yli ylikuorman välittämiseksi.

Vuosi 2011. Barents Logistic 2 hankkeen yrityskontakti ja koulutusmatka Murmanskiin 2011 marraskuussa. OuBus-yhtiön kuljettaja Ilkka Myllylä (kuvassa) vaihtaa vuoroaan Rovaniemellä yrittäjäkuljettaja Rainer Lindemanin kanssa. Matka sujui hyvin Oulu-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla-Kantalahti-Murmansk -reittiä, kun tiet ja silla oli saatu uudistettua sitten Valkoisen meren messujen aikaistan, jolloin käytössä oli mm. ponttonisilta ja matkustajat joutuivat kävelemään erään joen yli ylikuorman välittämiseksi.

.

Vuosi 2012. Vuoden 2012 keskeisin RD Aluekehitys Oy:n projekti oli Arktisen meriteknologian ennakointi (www.amtuusimaa.net). Projektin myötä näkymät ulottuivat jo kauas Koillisväylälle ja sen taakse. Suomalaisten leipa on Jamalilla, Beufortin merellä, Sakhalinin alueella. Kuvassa ensimmäinen öljy- ja kaasukenttien huoltoalus Vitus Bering elokuussa 2012 Arctech Helsinki Shipyardin telakalla. Laiva on toimitettu joulukuussa 2012 tilaajalle Sovkomflotille Venäjän Sahalinin alueen (Japanin suunnalla) tarpeisiin. 2010

Vuosi 2012. Vuoden 2012 keskeisin RD Aluekehitys Oy:n projekti oli Arktisen meriteknologian ennakointi (www.amtuusimaa.net). Projektin myötä näkymät ulottuivat jo kauas Koillisväylälle ja sen taakse. Suomalaisten leipa on, jos se haetaan, myös Jamalilla, Beufortin merellä, Sakhalinin alueella – Murmansk voi olla yksi väylä ja portti myös näihin toimintoihin. Kuvassa ensimmäinen öljy- ja kaasukenttien huoltoalus Vitus Bering elokuussa 2012 Arctech Helsinki Shipyardin telakalla. Laiva on toimitettu joulukuussa 2012 tilaajalle Sovkomflotille Venäjän Sahalinin alueen (Japanin suunnalla) tarpeisiin. 2010

.

Sallan moderni, uusi rajavasema. Raja avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 2002. Viime vuosina liikennemäärät ovat kasvaneet runsaasti ja mm. venäläisten matkailijoiden tulo rajan kautta Suomeen näkyy Pohjois-Suomen taloudellisissa keskuksissa. Kuva on otettu Barents Logisti 2 matkalta huhtikuussa 2013.

Vuosi 2013. Sallan moderni, uusi rajavasema. Raja avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 2002. Viime vuosina liikennemäärät ovat kasvaneet runsaasti ja mm. venäläisten matkailijoiden tulo rajan kautta Suomeen näkyy Pohjois-Suomen taloudellisissa keskuksissa. Kuva on otettu Barents Logisti 2 matkalta huhtikuussa 2013.

.

Oleno Ruchein uusi kaivos Etelä-Kuolassa Apatiiitti-Kirovsk -alueella. Kaivokseen on investoitu noi 700 milj. euroa viime vuosina ja investointiohjelma jatkuu. Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin.

”Vuosi 2014”. Oleno Ruchein uusi kaivos Etelä-Kuolassa Apatiiitti-Kirovsk -alueella. Kaivokseen on investoitu noi 700 milj. euroa viime vuosina ja investointiohjelma jatkuu. Kuvassa Normetin ajoneuvo menossa kaivoksella tunturin sisään. Myös Outotech ja Metso ovat toimittaneet alueelle kalustoaan. Kemin sataman ja Sallan rajankin kautta kuljetetaan koneita ja laitteita projektikuljetuksina kaivosten tarpeisiin. Kuva huhtikuulta 2013.

.

.

Vuonna 2015. Vuosina 2010-2011 yrittäjä toteutti työsuhteessa Turun yliopistoon Koillis-Suomen vuoteen 2015 ulottuvan elinkeinostrategian. Kuvassa Delfoi-haastattelumatkalla otettu kuva Savukoskella sijaitsevasta ”Sokli-museosta”. Yksi elinkeinostrategian osa-alue ja suositukset oli liikennejärjestelmäsuunnittelu Koillis-Suomessa ja toinen Mineraalistratgian laadinta. Sokli ja mm. kultakaivoshankkeet muut ovat alueella ristiriitaisia tunteita herättäviä hankkeita. Kunnilta vaaditaan linjauksia, mitä halutaan ja mihin. Tämä edellyttää mm. tiukkaa kaavoitusta matkailulle pyhitettävistä alueista.

.

Kuvassa Murmanskin satama huhtikuussa 2013. Satama on kehittyvän Koillisväylän ja Luoteis-Venäjän kuljetusten keskeinen solmukohta. Sallan kautta on lyhyin ja toimivin yhteys maanteitse Suomesta tähän Koillisväylän tärkeimpään ympäris vuoden sulana olevaan valtameren satamaan.

”Vuosi 2030”. Kuvassa Murmanskin kehittyvä satama huhtikuussa 2013. Satama on kehittyvän Koillisväylän ja Luoteis-Venäjän kuljetusten keskeinen solmukohta. Sallan kautta on lyhyin ja toimivin yhteys maanteitse Suomesta tähän Koillisväylän tärkeimpään ympäris vuoden sulana olevaan valtameren satamaan.

.

 

Katso tekijältä myös seuraava:

MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi

Olisiko aika keskustella yrittäjän kanssa Suomen seuraavasta käytävävisiosta ja sen toteuttamisesta?

RD Aluekehitys Oy –

Elää aikaansa edellä, Energisoi ja mobilisoi ihmiset.

Lisätietoja: RD Aluekehitys Oy.

RD Aluekehitys Oy:n lippu suomalaisen peruskallion päällä.

RD Aluekehitys Oy:n lippu suomalaisen peruskallion päällä.

.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s