Vahvat ennakoivat trendit ja driving force -tekijät

III SOVELLUKSET

10 Tulevaisuuden ennakointi

10.1 Vahvat ennakoivat trendit ja driving force -tekijät

  • Vahva ennakoiva trendi (englanniksi strong prospective trend/SPT-trendi) koostuu historiaosasta ja tulevaisuusosasta.
  • Mikäli asiantuntijat arvioivat trendin jatkuvan määrättyyn hetkeen asti, sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi.
  • Trendin tulee olla historiasta tulevaisuuteen jatkuva, mutta sen ei tarvitse olla lineaarinen, jotta sitä voitaisiin kutsua SPT-trendiksi. SPT-trendi voi olla esimerkiksi käyrä, mutta sen on oltava säännönmukainen.
  • Trendit voivat olla sekä toivottavia ja positiivisia vaikutukseltaan että negatiivisia ja ei-toivottuja vaikutuksiltaan
  • Vahvoja ennakoivia trendejä ”pääluokkatasolla” voivat olla esimerkiksi teknologinen kehitys, logistiset virrat, globalisaatio, arvojen muutokset ja väestön sosioekonominen kehitys
  • SPT-trendi on megatrendin synonyymi. Megatrendistä ei kuitenkaan löydy yhtä täsmällistä määrittelyä. Megatrendi on kuvattu esimerkiksi sanalla kehityksen suuri aalto tai kehityksen suuri linja, jolla on historiakehityksen perusteella tietty suunta ja jonka oletetaan jatkuvan samansuuntaisesti (Mannermaa 1999: 87)
  • Driving force –ilmiö. Driving force –ilmiö on perustavanlaatuinen voima, joka vaikuttaa vahvojen ennakoivien trendien taustalla. Ne ovat yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöitä, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja. Driving forces –voimilla ei ole suuntaa samassa mielessä kuin esimerkiksi ennakoivilla trendeillä. (Rubin 2002: 892)

Vahva ennakoiva trendi (englanniksi strong prospective trend) koostuu historiaosasta ja tulevaisuusosasta.Määrittelyssä on keskeistä, että on havaittavissa aikasarja tai muulla tavoin havaittu ilmiö, jonka jatkumisesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä. Trendin historiaevidenssi voidaan osoittaa monella tavalla tilastollisesten aikasarjojen lisäksi. Liitteessä 3 on tässä tutkimuksessa esille nousseiden SPT-trendien evidenssi haastattelutilanteessa. Liitteen mukainen evidenssi on joidenkin trendien osalta riittämätöntä ja evidenssianalyysiä on tehty haastattelutulosten käsittelyn yhteydessä kappaleessa muun muassa kappaleessa 5.4. Käytännössä trendin tulee myös olla oleellinen ja vaikuttava tutkittavan ilmiön kannalta, jotta sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi. Trendit voivat olla sekä toivottavia ja positiivisia vaikutukseltaan että negatiivisia ja ei-toivottuja vaikutuksiltaan (ks. tarkemmin kappale 2.3.2 SPT-trendit). Vahvan ennakoivan trendin voi taittaa heikko signaali tai villi kortti (ks. määrittelyt seuraavassa kappaleessa). Trendin tulee olla historiasta tulevaisuuteen jatkuva, mutta sen ei tarvitse olla lineaarinen, jotta sitä voitaisiin kutsua SPT-trendiksi. SPT-trendi voi olla esimerkiksi käyrä, mutta sen on oltava säännönmukainen. Esimerkiksi öljyn hinta on vaihdellut lyhyellä muutamien vuosien tähtäimellä, mutta pitkällä vuosikymmenten tähtäimellä sen hintakehityksestä voi olla tunnistettavissa selvä kasvava tai laskeva trendi. Mikäli asiantuntijat arvioivat trendin jatkuvan määrättyyn hetkeen asti, sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi. Monet megatrendeiksi kutsutut trendit ovat myös vahvoja ennakoivia trendejä. Megatrendistä ei kuitenkaan löydy yhtä täsmällistä määrittelyä. Megatrendi on kuvattu esimerkiksi sanalla kehityksen suuri aalto tai kehityksen suuri linja, jolla on historiakehityksen perusteella tietty suunta ja jonka oletetaan jatkuvan samansuuntaisesti (Mannermaa 1999: 87). Megatrendikäsite liitetään usein myös käsitteen lanseeraajan Naisbitin listaan kymmenestä tärkeimmästä megatrendistä (Naisbitt 1984). Naisbitin määrittelemien trendien saaman kritiikin vuoksi ja megatrendikäsitteen liittäminen hänen määrittelemään kymmeneen tärkeimpään trendiin, on katsottu tarpeelliseksi määritellä ns. vahvan ennakoivan trendin käsite (Toivonen 2004).

Tutkimuksessa tarkastellaan keskeisesti seuraavien Delfoi-menetelmällä empiirisesti todennettujen vahvojen ennakoivien trendien kehitystä ja vaikutusta: 1) teknologinen kehitys, 2) logistiset virrat, 3) globalisaatio, 4) arvopohjaiset trendit (arvojen muutos), 5) väestön sosioekonomisen kehityksen trendit.

1) Teknologisella kehityksellä tarkoitetaan uusien aikaisempaa tuottavampien ja usein ympäristöä säästävien teknologisten ratkaisujen kehittämistä, tuotantoa ja etenkin käyttöönottoa. Teknologinen kehitys on tärkeä kilpailukykyä lisäävä tekijä, koska sillä voidaan säästää tuotantokustannuksia, lisätä tuottavuutta ja parantaa tuotteen laatua. Murmanskin alueen ympäristössä muualla Luoteis-Venäjällä olevien luonnonvarojen hyödyntäminen perustuu pitkälti uusiin kustannuksia säästäviin innovatiivisiin teknologisiin ratkaisuihin, joista esimerkkinä on käyttöönotetut uudet ilman jäänmurtajan apua jäissä kulkevat kuljetusalukset malminkuljetuksessa Siperian tuotantoalueilta Murmanskin jalostuslaitoksiin.

2) Logistiset virrat on käsitelty tarkemmin osana klustereiden toimintaa kohdassa 2.2.2. Logistisia virtoja ovat niin materiaali- (ml. sähkö), tieto-, henkilö- kuin pääomavirrat.

3) Globalisaatiolla tarkoitetaan toimintojen maailmanlaajuisen työnjaon syvenemistä ja leviämistä uusille alueille. Klusterit kilpailevat yhä enemmän globalisoituvassa maailmassa. Ekonomistit tarkoittavat globalisaatiolla yleensä yhteisten maailmanlaa-juisten hyödykemarkkinoiden, työmarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden syntyprosessia (Dicken 1998; Bordo ym. 2005: 1-2). Globalisaatio voidaan määritellä myös globaalia tilaa kokoonpuristavaksi olosuhteeksi, joka johtuu erityisesti rajoja purkavista poliittisista päätöksistä, tuotanto- ja kuljetuskustannusten alentumisesta sekä kommunikaatioteknologian kehityksestä (Harvey 1989; Moisio 2005: 6). Haastateltavat panelistit korostivat usein haastattelutilanteessa globalisaatiota vaikuttavana trendinä. Sillä he viittasivat usein markkinoiden kansainvälistymiseen ja raaka-aineiden hintojen määräytymiseen maailmanmarkkinoilla, josta aluekehitys on riippuvainen. Varsinainen trendin määrittely tehtiin haastattelutilanteessa tärkeimpien globalisaatioalatrendien määrittelyn kautta. Tästä on esimerkkinä keskeisiä globalisaatioon liittyviä ja Murmanskin kehitykseen vaikuttavia osatekijöitä on muun muuassa energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys.

4) Arvojen kehitys voi ohjata myös merkittävästi alueen talouden kehitystä. Arvot suuntaavat ihmisten kysyntää. Esimerkiksi Murmanskin alueen ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin merkitys voi ilmetä alueelta poismuuttona tai tarpeellisten palveluiden kehittymisenä alueella. Ympäristöarvojen nousu voi asettaa vastakkain esimerkiksi kaivos- ja matkailuteollisuuden ainakin paikallisesti. Kuluttajat voivat myös boikotoida tulevaisuudessa öljy-yhtiöitä, jotka ostavat öljyä yhtiöltä, jonka tuotanto turmelee arktisia alueita. Myös näiden ei-materiaalisten arvojen kehitystä arvioidaan tässä tutkimuksessa. Arvojen tutkiminen on perusteltua muun muassa tulevaisuudentutkija Wendella Bellin (Bell 1997b) mukaan. Hänen arvoteoriansa mukaan arvoja voidaan tutkia objektiivisesti arvioimalla niiden vaikutusta tosiasioiden maailmaan (Kamppinen ym. 2002: 45). Yksi osin kiistanalainen tulkintapa kysynnän kehittymiselle arvojen kehityksen kautta on myös Maslowin tarvehierarkiateoria, jonka mukaan alemman tason tarpeiden tullessa tyydytetyksi, kysyntä siirtyy ylemmille tasoille. Tasot ovat Maslowin mukaan alhaalta ylöspäin: fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tunne, sosiaalisuuden tunne, arvostetuksi tulemisen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Henkilökohtaisen taloudellisen vaurauden edetessä kysynnän voidaan arvioida suuntautuvan tarvehierarkiassa ylemmille tasoille (Maslow 1943).

5) Väestön sosioekonominen kehitys sisältää keskeisesti väestön ikärakenteen kehityksen, koulutuksen ja tulotason. Sosioekonominen kehitys voi itsessään vaikuttaa alueen talouden kehittymiseen esimerkiksi työvoiman reproduktion välityksellä, mutta se on myös seuraus alueen talouden kehityksestä.

Driving forces –ilmiö. Driving forces –ilmiö on perustavanlaatuinen voima, joka vaikuttaa vahvojen ennakoivien trendien taustalla. Ne ovat yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöitä, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja. Driving forces –voimilla ei ole suuntaa samassa mielessä kuin esimerkiksi ennakoivilla trendeillä. (Rubin 2002: 892; kts. myös driving forces –ilmiöistä maantieteessä Geist ja Lambin 2002). Driving forces –ilmiöön verrattuna seuraavassa esitetty vahvan ennakoivan trendin käsite muodostaa astetta täsmällisemmän käsitteen tässä tutkimuksessa.

Kuva: Antti Wihurin säätiön myöntö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s